Vuosi 2014

On aika muistella tätä tapahtumarikasta vuotta. Mulla on itseasiassa aika huono muisti noin kauemmas aateltuna, mutta koitan parhaani. Katsotaan mitä kaikkea tähän vuoteen on mahtunut.

TAMMIKUU

Olin tammikuussa vielä kovasti vajaatoiminnan kourissa. Oireilin paljon, enkä jaksanut tehdä esim. aamuvuoroja. Tammikuusta en kyllä muista paljon. 

HELMIKUU

Täytin 25 joten nyt minun ei tarvitse enää vanhentua. Aika hyvä! Helmikuussa riideltiin vuokraisännän kanssa, jonka johdosta etsittiin itsellemme uutta asuntoa. Homma vietiin asianajajalle saakka. Ja hyvä niin, voitettiin homma! Ja sellainen saatiin! Tähän olemme erittäin tyytyväisiä tällä hetkellä!

MAALISKUU

 Oli virallinen muuttokuu. Koko kuukausi meni oikeastaan järjestellessä kämppää kuntoon. Valokuvien mukaan ollaan myös käyty Vuokatissa laskettelemassa. Tai siis mies lasketteli. Ja töitä edelleen tehtiin. Mies taisi olla jonkin sortin talvilomalla, mutta nyt ei kyllä muistu mieleen että olinko itse! :D Maaliskuussa menin myös ensimmäistä kertaa oikealle lääkärille. Kyllästyin tk-lääkäreiden alentavaan toimintaan joten rahat tiskiin ja yksityiselle. 

HUHTIKUU

Huhtikuu meni matkakuumeen kourissa. To do-lista ennen matkaa oli pitkä joten pitkälti koko kuukausi meni tulisia hommatessa ja töitä tehdessä.

TOUKOKUU

Vihdoin koitti SE toukokuu, jota oli vuositolkulla odotettu! USA Road Trip 2014 oli vihdoin alkamassa! Ja aivan huikeaakin huikeampi lomahan se oli! Moni varmasti seurasi matkablogiamme tuolta ajalta. Sieltä mm. nämä kuvat.

KESÄKUU

Takaisin töihin. Alkukuu meni aivan totaalisesti toipuessa matkasta. Ikävä oli kova, mutta onneksi arki piti järjen päässä. Kesäkuussa menin otettujen labrojen kanssa takaisin samalle lääkärille kuin maaliskuussa. Hetkessä minusta löytyi useampia diagnooseja ja minusta tuli monisairas. Piti ihan ostaa dosetti, jotta tulee kaikki lääkkeet otettua oikein. Kesäkuussa myös tämä lääkäri sanoi, että kun elokuussa tavataan, olen laihtunut. En uskonut. Kesäkuussa oli pikkuveljeni rippijuhlat. ♥

HEINÄKUU

Heinäkuu oli ihana kuu. Meillä kävi vieraita ja töiden ohessa ehdittiin nauttia kesästäkin! Grillailtiin myös paljon ja tulipa kummitädin roolissa juostua Hoplopissakin! Heinäkuussa oli myös yhdet rippijuhlat. Saimme myös eräältä ihanalta ihmiseltä mökin käyttöön yöksi. Oli ihanaa rentoutua pois arjesta, saunoen puusaunassa ja uiden. Pieni miinus kamalasta ukkosesta mikä tuli päälle.. Mutta kerrassaan rentouttava mökkiloma!

ELOKUU

Elokuussa käytiin useamman kerran kuopiossa (lunttasin kamerasta). Lisäksi juhlittiin kaverini häitä. Itse olin kameran varressa tuona päivänä. Elokuun lopussa minulla alkoi viikon loma ja 30.8 klo 7 nousin Rissalan kentältä kohti taivaita. Ensin vietin aikaa siskoni perheen kanssa ja ennen lähtöä oltiin kahdestaan siskon kanssa Kööpenhaminassa hotellilomalla. Pyöräiltiin ympäri kaupunkia ja se olikin jotain uskomatonta! Ehdottomasti suosittelen kaikille ketkä menette tanskaan, vuokratkaa pyörä! Kaupunki aukesi aivan uusin silmin, olenhan siellä kuitenkin käynyt jo useasti aiemminkin.

SYYSKUU

Lunttasin taas kalenterista.. Eipä näytä kamalasti mitään merkintöjä olevan. Töitä on molemmat vuorojen perusteella paiskittu. Paitsi että melkein unohdin! Pääsin kuvailemaan pikkuherra Matiaksen 1-vuotis kuvat joita edelleenkin ihailen!

LOKAKUU

Lokakuussa olin kuvaamassa yksiä ristiäisiä. Äitin kuolinpäivästä tuli 21.10 jo 3 vuotta! Älytöntä.

MARRASKUU

Marraskuussa oli siskoni pojan ristiäiset. Pauli ♥ Lahjaksi Pauli sai minulta vaippakakun. Marraskuu sisälsi myös auton huoltoa, ammattiosaston syyskokousta, mies kävi tallinnassa ja yhdessä käytiin stand upia katsomassa. Lisäksi satutin töissä selkäni joten loppukuu meni selkää jumpatessa. 

Tämän lisäksi kävin kampaajalla jossa tein jotain sellaista mitä en ollut ennen tehnyt. Olen edelleen tyytyväinen ja onnellinen lopputuloksesta!

JOULUKUU

Joulukuu sisälsi totta kai paljon leipomista! Joulukuussa tein myös paljon yövuoroja. Kävin katsomassa Anttia Kiuruveden kirkossa ♥. Pidin myös vihdoin ja viimein "tuparit". Ajoin miehen töihin joten nämä tuparit olivat vähän enemmän ehkä tällainen naisten illanistujaiset. Joulu oltiin pohjoisessa ja uusivuosi meneekin töissä.

YHTEENVETO:

Tänä vuonna opin mm. sen, että koskaan ei saa sanoa ei koskaan. Lisäksi opin se, että täällä oikeasti eletään vain kerran. Riskejä kannattaa ja pitääkin ottaa. Elä elämää täysillä murheista huolimatta! Loppuvuosi oli raskas.. Epävarmuus töiden jatkumisesta ja pelko ihanien työkavereiden menettämisestä vei minulta hetkittäin yöunet. Mutta nyt olen jälleen sinut asian kanssa. Paino jatkaa putoamistaan, tosin nyt joulun jälkeen en ole uskaltanut käydä vaa´alla. Vuosi vaihtuu töiden merkeissä, eikä se oikeastaan haittaa ollenkaan. 

Ensi vuodelta odotan lisää painonpudotusta. Toivottavasti ensi vuonna tähän samaan aikaan voin ylpeänä kertoa, että olen pudottanut ainakin ne toiset -16kg. Jos pääsen kesällä 80kg ja siitä sitten 70kg seuraavaan kesään mennessä niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Jatkan ilomielin tätä uutta elämääni ruokailujen ja herkkujen suhteen. Lisäksi toivon ensi vuodelta myös vihdoin ja viimein pysyviä töitä. Olen väkisellä skeptinen vaikka kuinka koitan ajatella että on sentään onni, että on töitä, olkoonkin sitten määräaikaisia... Mutta silti.. Olen koko lapsuuteni elänyt jonkinlaisessa epävarmuudessa ja vihaan sitä tunnetta. Haluaisin vihdoin elämääni jotain pysyvää, mieheni lisäksi siis.. ♥ Toivottavasti ensi vuosi on tätä vuotta parempi!

ps: liikuntaa pitää lisätä ensi vuonna..

♥: nunnu

Joulua

Ähky on. Vaikkei pitäny tulla. Huono omatuntokin on syömisestä. Vaikkei pitäny tulla. Se, että on huono omatunto, kertoo minusta sen, että olen muuttunut. Ennen minua ei kiinnostanut mitä suuhuni laitoin ja paljonko mutta nyt jokin on toisin.

Mutta onneksi joulu on vain kerran vuodessa. Minulla on tapana ottaa joulukoristeet aina Tapanin päivänä pois ja niin tapahtunee huomennakin, kunhan tulen töistä. On aika siirtyä odottamaan vuoden vaihdetta, vaikka tosin sekin menee töissä joten juhlittuahan ei tule ollenkaan. Mutta siis.. Palaan vielä muutaman kuvan kera eilisiin ihaniin tunnelmiin. ♥

Joulu alkoi tietenkin kuusen koristelulla aaton aattona.

Aattoaamuna heräsin kahdeksan aikaan katsomaan Joulupukin kuumaa linjaa siksi ajaksi, kun keittiössä valmistettiin aamupalaa. Ikä on vain numeroita joten aion katsoa kuumaa linjaa tulevinakin vuosina. Ikuinen lapsi jouluisin! Pst.. sain muuten mantelin.

Aamupuuron jälkeen lähdettiin hautausmaalle äidin luo ♥. Siitä jatkettiin matkaa mummolaan, jossa savusauna oli jo lämpimänä. Pakkasta oli -25c. Eli täydellinen joulusää! Ja savusauna on se ainoa oikea joulusauna minulle. Uskomattoman ihana!

Illalla palattiin mummolasta takaisin kylälle. Osa laittoi ruokia valmiiksi samalla kun me muut katettiin pöytä ja höntyiltiin kuin pienet lapset. Jouluruoka oli jälleen kerran loistavaa, tottakai! Tänä jouluna maistoin myös ensimmäisen kerran kalkkunaa. Oli muuten hyvää, vaikka kuivaa lihaa onkin. Mutta ei se kinkkua voita. Kinkku on joulupöydän nro 1. Aina ja ikuisesti! ;)

Ja mitäpä ei olisi joulu ilman herkuttelua.

Illalla saimme kylään vielä pikkuvieraita ja oli erittäin ihanaa nähdä kuinka kummityttöni 2.5 vuotias oli onnellinen uusista nuken vainuistaan. Oli oikea lahja siis hänelle! Itsekin sain muutaman lahjan, vaikken mitään edelleenkään tarvinnut enkä halunnut. Helmikuussa mennään pitkästä aikaa katsomaan lätkää, koska yksi lahjoista on KalPa-HIFK liput. Sain myös ihanimman kynttilän koskaan (voisin ottaa kuvan myöhemmin) ja pienen pöllön joka piti sisällään pienen kukan. Lisäksi sain varpaita lämmittämään vehnätossut, se vehnä siis lämmitetään mikrossa. Kiitos ♥

Tänään, joulupäivänä Toyotan nokka oli käännettävä jälleen kohti 5-tietä ja kotia. Pakkasta oli enää vain -20c ja ilma talvinen. Kotimatkaa oli mukava ajaa, koska tie oli hyvässä kunnossa ja maisemat aivan ihania! Tässä vielä pari kuvaa matkalta.

Tämän kuvan otin kuskin paikalta (hups) mutta hidastin vauhtia koska ketään ei tullut takana. Taivaalla näkyi selkeä pilvien ja paljaan taivaan raja. Ja siellähän se aurinko juuri oli jossain laskemassa. Kaunista, kerrassaan!

Muutaman kilometrin päästä maisema muuttui jälleen. Hämärä alkoi lähestyä joten kaikkialla oli ihan sinistä ja taivaanranta näytti näin kauniilta. Tämän kuvan pysähdyin ottamaan ihan ulkoa. Kaunista. En voi välillä käsittää miten kaunista suomessa talvi on. Siksi se on yksi lempi vuodenajoistani.

Kerta kaikkisen ihana joulu! ♥ Huomenna koittaa jälleen arki. Klo 6:05 pirahtaa herätyskello aamuvuoron kunniaksi. 

♥:nunnu

Laihduttaminen ja joulu

Moni pelkää joulua juuri sen takia, kun "pitää" syödä niin paljon ja siksi lihoo. Puhutaan myös joulukiloista. Hmph.. No, kukin tyylillään mutta kuka pakottaa syömään itsensä ähkyyn? Voihan sitä vaikka syödä useasti aaton aikana, vähän kerrallaan. Ei sitä kaikkea tarvi mättää ihteensä yhen tunnin aikana. Ja sen jälkeen syödä vielä rasiallinen suklaata ja torttukahvit päälle.

Itse hieman pelkäsin tätä joulunalusaikaa. Olenhan aina ollut sellainen herkkusuu. Ja etenkin suklaan perään. Mutta nyt kun olen puolisen vuotta elänyt uudenlaisessa elämäntavassa, niin ei se joulunalusaika oikeasti edes pahaa aikaa ollut.

Yhden kerran ostin Geisha-lootan, se syötiin herkkupäivänä. Pipareita paistoin ja söin herkkupäivänä, mutta koska niitä oli vielä seuraavanakin päivänä, niin sorruin. Mutta en kokenut siitä ihme kumma sen kummempaa huonoa omaa tuntoa. Eli meidän kaapeissa ei ole ollut joulusuklaata, ei siis kaapissa eikä pöydällä tarjolla. Pipareita on syöty luvattoman vähän ja torttuun en ole koskenut ollenkaan tänä vuonna. Näin helppoa se sittenkin oli!

Täältä kuva!

Valehtelisin itselleni ja teille jos en myöntäisi, että sortumispäiviä on ollut muulloinkin kun jouluna. Totta kai on! Se kuuluu tähän prosessiin. Enkä ole siitäkään niin huolissani, koska se määrä mitä nykyään herkuttelen on oikeasti paljon pienempi kuin silloin ennen. Mutta tottakai haluaisin ettei sellaisia sortumisia tulisi. Ja siksi taistelu on edelleen kovaa. Herkkuja vain kerran viikossa.

Tällä viikolla se herkkupäivä on aattona, eli keskiviikkona. Aion syödä suklaata ilman että mietin mitä siitä seuraa. Ja jos muutama pala eksyy jo aatonaattona suuhun, niin en aio rangaista sellaisesta itseäni (ihan niinkuin muutenkaan rankaisisin). Aattona aion herkutella kinkulla, lohella, lanttulaatikolla ja kalkkunalla. Joulupuuro kuuluu tottakai myös kuvioihin. Tortuista en oikeastaan tykkää niin paljon joten ne voin skipata ja keskittyä vaikka siihen suklaaseen ;). Aatto on vain yksi päivä vuodesta. Se menee siinä missä muutkin. Seuraavina päivinä arki koittaa kuitenkin, kun  töihin on mentävä, joten tuskin se suklaa silloin enää mikään ongelma on. Ja etenkään, koska sitä ei ole saatavilla. Tottakai ihmisillä on vaikea olla syömättä jos kulhossa konvehteja sattuu olemaan.

Täältä kuva!

Lyhyesti sanottuna siis, aion elää "normaalisti" tämänkin joulun ajan. Herkkupäivä on kerran viikossa oli joulu tahi ei. Aion nauttia kaikesta syömisestäni ja olostani, mutta aion myöskin syödä niin etten koe ähkyä. Se asia onkin ehkä sellainen mikä vähän huolettaa, koska nyt vatsani on tottunut aika vähään määrään ja jos satun syömään liikaa niin tulee taatusti se klassinen jouluähky. :D Joten siis se asia on ainoa mitä minun pitää muistaa aattona; etten syö kerralla liikaa :P

Hyvää Joulua ♥

♥:nunnu

Koska rakastan mustavalkokuvia..

Niin jaan syksyn otoksista vielä muutaman täälläkin. :)

Pieni herra Matias täytti syksyllä 1-vuotta. Ja minulla oli kunnia kuvailla häntä ja hänen veljeään.

♥

The Sims 4

Olen aina ollut Sims-ihminen. TS1 meni minulta ohi, mutta kun sain TS2 aikoinaan lahjaksi niin koukkuun jäin. Kaikki TS2 peli ja lisäosat on edelleen hyllyssä vaikken sitä enää pelaa. Myös TS3 peli ja lisärit on hyllyssä. Tänä syksynä kauppoihin tuli TS4. Omasta mielestäni liian nopeasti kolmosen jälkeen, koska kolmosta oli kiva pelata. Mutta tokihan minä sen nelosenkin sitten ostin. Ja sitä olen nyt pelaillut. Hetkellisesti iskee tylsyys, koska mitään lisäosaa ei ole vielä julkaistu. Peruspeli yksinään on siis aika perus. Ja siihen kyllästyy pian.

Mutta rakentamiseen ei kyllästy koskaan. Kun inspiraatio iskee niin on alettava hommiin. Tänä iltana, vihdoinkin kun päivityksen jälkeen tuli koodeja käyttööön, oli pakko rakentaa. Pikainen viritys jossa muistelin tiettyjen koodien käyttömahdollisuuksia. Tässä pieni luomus:

Että semmosta tällä kertaa.

♥:nunnu

Rakas joulupukki..

JOS elämä olisi satua ja joulupukki oikeasti toisi sen mitä ihminen haluaa niin nämä olisivat minun toiveeni. Mutta koska olen realisti, niin tämä lista on myös muistutuksena itselle mistä haaveilen ja mitä pikkuhiljaa aion hankkia.

Oikeasti en tahdo jouluna mitäänn. Tai no tahdon, savusaunaa ja joulukinkkua. Ja mikä tärkein, toivon kaikille maailman lapsille joulun ilman aikuisten viinan juontia ja riitelyä. Toki toivon sitä muulloinkin kuin jouluna. 

Itse olen hankkinut lahjat kummilapsilleni sekä siskojen lapsille. Miehelleni  ostin myös, mutta muille en. Ollaanhan tässä aikuisia joten jokainen voi hankkia tarvimansa jutut ihan itse. Minä ainakin. Tosin, jos on välttämättä jotain mitä toisesta maasta (siskot) haluaa niin sitten on eri asia. Mutta minä en tarvitse tänä jouluna mitään muuta kuin lepoa, joulukinkkua ja savusaunaa.

 ♥:nunnu

Suklaasuklaasuklaakakku

Tämä jos jokin oli suklaista. Löysin ohjeen täältä, mutta sovelsin sitä hieman kuten yleensäkin teen leipoessani..

Tässä minun versioni:

Jätin tarkoituksella tuon kuorrutteen tuohon reunalle. En jaksanut alkaa siistiä sitä, haha! Mutta toki se näyttäisi nätimmältä jos sen siistisi. Toisaalta, nytpähän se ainakin näyttää minulta.

Kiitos Yummy Baker-blogille tästä ohjeesta!

♥:nunnu

Herkkuja ruokapöytään

Tänään minulla oli ilo ja kunnia ruokkia ystäväporukkaani ja viettää heidän kanssaan yhteistä sunnuntai. Meidän porukka on hyvin "ryhmärämä" ja se sisältää niin aikuisia kuin lapsia. Silti siinä porukassa voi aina olla juuri sellainen kuin on. ♥

Yllätin ystäväni "menulla". He tiesivät kyllä tänne tullessaan että tarjoan jotain, mutta päätin kerrankin laittaa oikein kunnolla herkkuja ja suolaista. Tykkäisin järjestellä tällaisia juhlia, mutta niitä todellakin tulee järjestettyä todella harvoin. Olen kyllä aina tykännyt leipoa ja laittaa ruokaa joten jatkossakin kun on juhlan aihetta niin aion panostaa! Vaikka tarviiko sitä edes aina juhlaan aihetta ollakkaan?

Ja tältähän ne sitten näyttivät:

Nyt on maha täynnä, ääni käheänä Singstarista ja vatsa hellänä nauramisesta. Erehdyttiin katsomaan muutamia vanhoja kuvia.. Heh. Tai pikemminkin karmeaa. Heh.

♥: nunnu

Sanokaa Fazer kun haluatte hyvää.

Olen vuosia vihannut puuroa. Jos nyt jotain ruokaa voi vihata. Toisin sanoen, en ole koskaan tykännyt puurosta. Sain traumat kun lapsena ei saanut nousta ruokapöydästä ennen kuin puurolautanen oli tyhjä. Sen takia en ole vuosiin syönyt saatika ajatellut puuroa. Ja kyse on siis kaurapuurosta, Mannapuuro, riisipuuro ja talkkuna uppoaa hyvin, mutta siis kaurapuuro on se mikä on tökkinyt..

No mutta, nyt sitten on tapahtunut jotain kummallista. Jo keväällä minulla teki MIELI kaurapuuroa. En voinut silloin sitä syödä koska kilpirauhaseni kävi liikatoiminnalla ja vatsa ei sietänyt kauraa. Niinpä hylkäsin ajatuksen kokonaan.

Kuva täältä!

Nyt sitten marraskuun lopussa jouduin mainoksen uhriksi. Näin ensin televisiossa Fazerin Alku-puuroista mainoksen ja kun kaupassa käydessä hylly vain sattui eteeni, niin ajattelinpa testata. Fazer mainostaa ainakin tätä kolmen kuidun puuroa sokerittomana. Ja se on hyvä, koska koitan välttää tällä hetkellä sokeria. Aion kokeilla myös noita muita jossain vaiheessa.

Nythän on käynyt niin että olen joka päivä tällä viikolla syönyt puuroa! Siis minä, kaurapuuroa! Oikeasti! En edelleenkään pysty syömään sitä ilman lisukkeita, joten pakkasessa olevat marjat tulevat vihdoin käytettyä tehokkaasti. Paras on mustikka, mutta tänä aamuna söin puuroni mustikoiden ja metsämansikoiden kanssa. Ja nam, vatsa kiittää ja kestää kauraa! Tässä on toki myös ohraa ja ruista joten sekin voi vaikuttaa asiaan. Mutta jokatapauksessa. Olen syönyt puuroa aamuisin tai töissä iltavuorossa. Tämä on oikeasti hyvä olla mukana ruokavaliossa kun pudottaa painoa. Ja ihan sen puuron kunniaksi...

Aamupala 5.12.

Tänään 88kg eli -15kg! Kuukauden oli jumissa. Tai no, ei varmaan jumissa mutta olen vain niin malttamaton. Mitä hitaammin tippuu, sen hitaammin tulee takaisin.

Nyt minä, aamuvirkku (uneton) lähden töihin juhlistamaan itsenäisyyspäivää jo näin päivää etukäteen kameran varressa. Toki teen ensin ihan oikeitakin töitä ja sen jälkeen sitten kameran kanssa. Voi yhdistää kaksi mukavaa asiaa samalle päivälle.

♥:nunnu