Vuosi 2014

On aika muistella tätä tapahtumarikasta vuotta. Mulla on itseasiassa aika huono muisti noin kauemmas aateltuna, mutta koitan parhaani. Katsotaan mitä kaikkea tähän vuoteen on mahtunut.

TAMMIKUU

Olin tammikuussa vielä kovasti vajaatoiminnan kourissa. Oireilin paljon, enkä jaksanut tehdä esim. aamuvuoroja. Tammikuusta en kyllä muista paljon. 

HELMIKUU

Täytin 25 joten nyt minun ei tarvitse enää vanhentua. Aika hyvä! Helmikuussa riideltiin vuokraisännän kanssa, jonka johdosta etsittiin itsellemme uutta asuntoa. Homma vietiin asianajajalle saakka. Ja hyvä niin, voitettiin homma! Ja sellainen saatiin! Tähän olemme erittäin tyytyväisiä tällä hetkellä!

MAALISKUU

 Oli virallinen muuttokuu. Koko kuukausi meni oikeastaan järjestellessä kämppää kuntoon. Valokuvien mukaan ollaan myös käyty Vuokatissa laskettelemassa. Tai siis mies lasketteli. Ja töitä edelleen tehtiin. Mies taisi olla jonkin sortin talvilomalla, mutta nyt ei kyllä muistu mieleen että olinko itse! :D Maaliskuussa menin myös ensimmäistä kertaa oikealle lääkärille. Kyllästyin tk-lääkäreiden alentavaan toimintaan joten rahat tiskiin ja yksityiselle. 

HUHTIKUU

Huhtikuu meni matkakuumeen kourissa. To do-lista ennen matkaa oli pitkä joten pitkälti koko kuukausi meni tulisia hommatessa ja töitä tehdessä.

TOUKOKUU

Vihdoin koitti SE toukokuu, jota oli vuositolkulla odotettu! USA Road Trip 2014 oli vihdoin alkamassa! Ja aivan huikeaakin huikeampi lomahan se oli! Moni varmasti seurasi matkablogiamme tuolta ajalta. Sieltä mm. nämä kuvat.

KESÄKUU

Takaisin töihin. Alkukuu meni aivan totaalisesti toipuessa matkasta. Ikävä oli kova, mutta onneksi arki piti järjen päässä. Kesäkuussa menin otettujen labrojen kanssa takaisin samalle lääkärille kuin maaliskuussa. Hetkessä minusta löytyi useampia diagnooseja ja minusta tuli monisairas. Piti ihan ostaa dosetti, jotta tulee kaikki lääkkeet otettua oikein. Kesäkuussa myös tämä lääkäri sanoi, että kun elokuussa tavataan, olen laihtunut. En uskonut. Kesäkuussa oli pikkuveljeni rippijuhlat. ♥

HEINÄKUU

Heinäkuu oli ihana kuu. Meillä kävi vieraita ja töiden ohessa ehdittiin nauttia kesästäkin! Grillailtiin myös paljon ja tulipa kummitädin roolissa juostua Hoplopissakin! Heinäkuussa oli myös yhdet rippijuhlat. Saimme myös eräältä ihanalta ihmiseltä mökin käyttöön yöksi. Oli ihanaa rentoutua pois arjesta, saunoen puusaunassa ja uiden. Pieni miinus kamalasta ukkosesta mikä tuli päälle.. Mutta kerrassaan rentouttava mökkiloma!

ELOKUU

Elokuussa käytiin useamman kerran kuopiossa (lunttasin kamerasta). Lisäksi juhlittiin kaverini häitä. Itse olin kameran varressa tuona päivänä. Elokuun lopussa minulla alkoi viikon loma ja 30.8 klo 7 nousin Rissalan kentältä kohti taivaita. Ensin vietin aikaa siskoni perheen kanssa ja ennen lähtöä oltiin kahdestaan siskon kanssa Kööpenhaminassa hotellilomalla. Pyöräiltiin ympäri kaupunkia ja se olikin jotain uskomatonta! Ehdottomasti suosittelen kaikille ketkä menette tanskaan, vuokratkaa pyörä! Kaupunki aukesi aivan uusin silmin, olenhan siellä kuitenkin käynyt jo useasti aiemminkin.

SYYSKUU

Lunttasin taas kalenterista.. Eipä näytä kamalasti mitään merkintöjä olevan. Töitä on molemmat vuorojen perusteella paiskittu. Paitsi että melkein unohdin! Pääsin kuvailemaan pikkuherra Matiaksen 1-vuotis kuvat joita edelleenkin ihailen!

LOKAKUU

Lokakuussa olin kuvaamassa yksiä ristiäisiä. Äitin kuolinpäivästä tuli 21.10 jo 3 vuotta! Älytöntä.

MARRASKUU

Marraskuussa oli siskoni pojan ristiäiset. Pauli ♥ Lahjaksi Pauli sai minulta vaippakakun. Marraskuu sisälsi myös auton huoltoa, ammattiosaston syyskokousta, mies kävi tallinnassa ja yhdessä käytiin stand upia katsomassa. Lisäksi satutin töissä selkäni joten loppukuu meni selkää jumpatessa. 

Tämän lisäksi kävin kampaajalla jossa tein jotain sellaista mitä en ollut ennen tehnyt. Olen edelleen tyytyväinen ja onnellinen lopputuloksesta!

JOULUKUU

Joulukuu sisälsi totta kai paljon leipomista! Joulukuussa tein myös paljon yövuoroja. Kävin katsomassa Anttia Kiuruveden kirkossa ♥. Pidin myös vihdoin ja viimein "tuparit". Ajoin miehen töihin joten nämä tuparit olivat vähän enemmän ehkä tällainen naisten illanistujaiset. Joulu oltiin pohjoisessa ja uusivuosi meneekin töissä.

YHTEENVETO:

Tänä vuonna opin mm. sen, että koskaan ei saa sanoa ei koskaan. Lisäksi opin se, että täällä oikeasti eletään vain kerran. Riskejä kannattaa ja pitääkin ottaa. Elä elämää täysillä murheista huolimatta! Loppuvuosi oli raskas.. Epävarmuus töiden jatkumisesta ja pelko ihanien työkavereiden menettämisestä vei minulta hetkittäin yöunet. Mutta nyt olen jälleen sinut asian kanssa. Paino jatkaa putoamistaan, tosin nyt joulun jälkeen en ole uskaltanut käydä vaa´alla. Vuosi vaihtuu töiden merkeissä, eikä se oikeastaan haittaa ollenkaan. 

Ensi vuodelta odotan lisää painonpudotusta. Toivottavasti ensi vuonna tähän samaan aikaan voin ylpeänä kertoa, että olen pudottanut ainakin ne toiset -16kg. Jos pääsen kesällä 80kg ja siitä sitten 70kg seuraavaan kesään mennessä niin olen enemmän kuin tyytyväinen. Jatkan ilomielin tätä uutta elämääni ruokailujen ja herkkujen suhteen. Lisäksi toivon ensi vuodelta myös vihdoin ja viimein pysyviä töitä. Olen väkisellä skeptinen vaikka kuinka koitan ajatella että on sentään onni, että on töitä, olkoonkin sitten määräaikaisia... Mutta silti.. Olen koko lapsuuteni elänyt jonkinlaisessa epävarmuudessa ja vihaan sitä tunnetta. Haluaisin vihdoin elämääni jotain pysyvää, mieheni lisäksi siis.. ♥ Toivottavasti ensi vuosi on tätä vuotta parempi!

ps: liikuntaa pitää lisätä ensi vuonna..

♥: nunnu

Sanokaa Fazer kun haluatte hyvää.

Olen vuosia vihannut puuroa. Jos nyt jotain ruokaa voi vihata. Toisin sanoen, en ole koskaan tykännyt puurosta. Sain traumat kun lapsena ei saanut nousta ruokapöydästä ennen kuin puurolautanen oli tyhjä. Sen takia en ole vuosiin syönyt saatika ajatellut puuroa. Ja kyse on siis kaurapuurosta, Mannapuuro, riisipuuro ja talkkuna uppoaa hyvin, mutta siis kaurapuuro on se mikä on tökkinyt..

No mutta, nyt sitten on tapahtunut jotain kummallista. Jo keväällä minulla teki MIELI kaurapuuroa. En voinut silloin sitä syödä koska kilpirauhaseni kävi liikatoiminnalla ja vatsa ei sietänyt kauraa. Niinpä hylkäsin ajatuksen kokonaan.

Kuva täältä!

Nyt sitten marraskuun lopussa jouduin mainoksen uhriksi. Näin ensin televisiossa Fazerin Alku-puuroista mainoksen ja kun kaupassa käydessä hylly vain sattui eteeni, niin ajattelinpa testata. Fazer mainostaa ainakin tätä kolmen kuidun puuroa sokerittomana. Ja se on hyvä, koska koitan välttää tällä hetkellä sokeria. Aion kokeilla myös noita muita jossain vaiheessa.

Nythän on käynyt niin että olen joka päivä tällä viikolla syönyt puuroa! Siis minä, kaurapuuroa! Oikeasti! En edelleenkään pysty syömään sitä ilman lisukkeita, joten pakkasessa olevat marjat tulevat vihdoin käytettyä tehokkaasti. Paras on mustikka, mutta tänä aamuna söin puuroni mustikoiden ja metsämansikoiden kanssa. Ja nam, vatsa kiittää ja kestää kauraa! Tässä on toki myös ohraa ja ruista joten sekin voi vaikuttaa asiaan. Mutta jokatapauksessa. Olen syönyt puuroa aamuisin tai töissä iltavuorossa. Tämä on oikeasti hyvä olla mukana ruokavaliossa kun pudottaa painoa. Ja ihan sen puuron kunniaksi...

Aamupala 5.12.

Tänään 88kg eli -15kg! Kuukauden oli jumissa. Tai no, ei varmaan jumissa mutta olen vain niin malttamaton. Mitä hitaammin tippuu, sen hitaammin tulee takaisin.

Nyt minä, aamuvirkku (uneton) lähden töihin juhlistamaan itsenäisyyspäivää jo näin päivää etukäteen kameran varressa. Toki teen ensin ihan oikeitakin töitä ja sen jälkeen sitten kameran kanssa. Voi yhdistää kaksi mukavaa asiaa samalle päivälle.

♥:nunnu

Se esittelypostaus!

Sateisen päivän kunniaksi (oikeasti välttelen siivousta) ajattelin kirjoittaa itsestäni jotain. Lyhyesti. Uskon, että moni minut jo tunteekin tai tietää minusta jo jotain, mutta jos tänne vahingossa eksyy joku muu kuin tuttuni niin tietääpähän kuka tätä kirjoittaa.

Minä.. On tullut tallustettua tätäkin maapalloa jo 25-vuotta. Ensin ruotsissa ja sitten suomessa. Elämässä on tullut nähtyä ja koettua kaikenlaista, ehkä kerron siitä joskus enemmän jos siltä tuntuu. Tosin, voi olla että ne asiat ovat liian henkilökohtaisia vaikka mielellänihän minä asioista puhun, kun puhelias satun olemaan suuremman osan aikaa hereillä ollessani. Ammatiltani olen hoitaja ja työskentelen tällä hetkellä vanhusten kanssa. Muutama vuosi takaperin olin vielä sitä mieltä että "minähän en vanhusten kanssa töitä tee, ei oo minun juttu". Jälleen yksi opetus siitä, ettei koskaan pidä sanoa ei koskaan. Olen avoliitossa rrrakkaan mieheni kanssa. Yhdessä ollaan oltu jo kuutisen vuotta ja kihloissa vähän yli vuosi. (Häät sitten kymmenen vuoden kuluttua..)

Tämänhetkinen elämäntilanteeni on varsin uudenlainen kuin ennen. Olen vihdoin terve. Ei minulla siis mitään vakavaa sairautta ole koskaan ollut, mutta sellainen perussairaus löytyy joka seuraa minua lopun elämääni ja jonka vuoksi syön lääkkeitä loppuelämäni. Meni useita vuosia että kroppani oli niin sairas enkä voinut muutenkaan hyvin, että lisäkiloja tuli aivan liikaakin. Eihän se sairaus tietty pelkkä syy lihomiselle ollut mutta..  Nyt elämäntilanteeni on parempi. Olen saanut oikeanlaisen lääkkeen, kroppani on herännyt ja olen pienentymässä vähän kerrallaan. Siksipä en laita tähän postaukseen mitään kuvaa, koska viime kesänä ja keväänä otetut kuvat ovat niin järkyttävää katsottaa turvotuksineen, ettei se vastaa tämän hetkistä minääni milläänlailla. Vaikkakin kiloja on todella vielä pudotettavana niin -13kg on jo saavutus sekin mielestäni! Totta tosiaan, olen nyt -13kg kevyempi mutta vielä on matkaa ainakin se toiset kolmetoista. Sitten voin katsoa peiliin ja sanoa olevani tyytyväinen.

♥

Tämä blogi tulee siis tosiaan sisältämään myös painonpudotukseen liittyviä asioita ja mietteitä. Se kun on se juttu nyt. Blogissa tulee näkymään myös ottamiani valokuvia. Toivottavasti saisin teille joskus myös kirjoitettua joitain ruoka- tai leivontaohjeita. Niin ja tietysti käsityövinkkejä ym.

Jotta nyt toistaisi itseäni tämän enempää, niin lopetan tämän kirjoituksen tähän ja koitan seuraavalla kerralla kirjoittaa jotain järkevämpää ja saada kuviakin jo mukaan! Nyt lähen oikeasti siivoamaan, ei tämä lusmuilu mitään auta!

Löysinkin kuvan johon olen tyytyväinen. Instasta löytyy tämäkin, tämän parempaa ei löytynyt :)

♥: nunnu